Viikko vierähtäny!

Eka viikko on takana päin ja paljon on tullu jo koettua ja nähtyä. Tiistaina olimma tosiaan sielä jukurttibaaris syömäs jäätynyttä jukurttia ja se oli kyllä tosi hyvää! Ideana oli jono itsepalavelutiskejä. Ensi sä valittit haluamas kokoosen kupposen, sen jäläkehen sä menit valittemahan haluamas jäätelömaut (niitä oli muuten paljo ja ties minkä makuusia!) ja lopuksi valittit päälle kaikenmoista pikkupurtavaa niinku hedelmiä ja karkkia sun muuta, niin ja sitte tietysti sait valita kastikkeen pitkästä rivistä. Lopuksi punnittihin kippo ja maksoot sen mukahan. Oli hyvää ja aiomma kyllä mennä toistekki.

Sitte nuo klopit sai idean että ny me lähremmä rannalle. No ei muuta ku koko revohka autohon ja menoksi. Menimmä Boynton Beachille, oli muuten ristuksen komiaa! Pimiä ranta, hiekkaa metrikaupalla, loputoon merimaisema, kohisevat aallot ja nätit valot, niin ja vieno merituuli. Kyllä muuten tämä flikka nauttii..siinä oli hyvä olla ja kattella maisemia. Läheisen sillan toisella puolen porukka istuu vähä niinku kanaalin tapaasen viritelmän reunalla onkimas. Meille kerrottihin että ne onkii haita. Pikkukalat näki veten pinnas ku joku näytti vähä paremmalla puhelimella valua, oli sen verran kirkasta vettä että koko parvi näkyy.

Työkki on lähteny sujumahan koko ajan paremmin ja paremmin. Mitä enemmän me Olgan kans saamma kielitaitua ja opimma sääntöjä, sen paremmin alakaa arki sujua. Mutta täytyy kyllä sanua että on tämä välistä aikamoista draamaa! Eräski muksu täs yks päivä ilimootti kesken leikin että hän on hyvin järkyttyny ja alakas itkiä. Meillä päin olis muksu alaannu vain porajamahan iliman erillistä infoa.

Ai niin!! Unohdin edellisehen blogihin kirjoottaa että täälä tosiaan friteeratahan ja uppopaistetahan KAIKKEA! Söimmä maanantaina nimittäin uppopaistettuja suolakurkkuja!! Ja meille kerrottihin että jopa juustokakkua voi uppopaistaa täälä..mielenkiintoosta.. Ne suolakurkut oli aiva ok, ehkä vähä outoja, mutta maassa maan tavalla. :)

Näläkä!

Ei anneta otsikon johtaa heti harhahan! Mun nimittäin ei oo täälä olon aikana ollu kertaakaa kunnolla vielä näläkä! Miettikää ny!! Suurin tekijä tähän asiahan on tuo lämpö..täälon koko ajan tosi kostean kuuma ilima. Nykki aurinko paistaa lähes pilivettömältä taivahalta ja mittaris on jotaki kolmenkympin kieppeillä.

Toisekseen, nämä näitten annoskoot on aika hervottoman kokoosia. Ruokapaikooski pitää miettiä että mitä ottaa että saa sen yksin syötyä..yhreski paikas mulle ja Olgalle piisas yhdet PIENET ranskalaaset puoliksi ja kolmaski osapuoli sai niistä vielä osansa..eli..isoa on!

Kävimmä eileen Carolina Ale Pubis syömäs, ku olimma ensi huhtonu rantalenttistä ja saunoneet. Oli muuten aikamoista säätämistä mun rantalenttiksen pelaaminen!! Mutta ehkä mä opin ja kyllä, täälä pääsee saunaan kaiken hikoilun lisäksi. Tosin ne on suunnitellu joku amerikkalaanen insinööri..ja sen huomaa! Eniveis..me tosiaan oltihin saunomas ja uimas sellaasella vesiklubilla (water club tai jotain oli nimi) joka näytti ihan sellaaselta elokuvista otetulta altaalta! Yhren paikallisen suomalaaspoijan iskä omistaa siitä kiinteistöstä kämpän nii saimma sitte käyttää sitä uima-allasta.

Niin ja sitte tosiaan ku ollahan johnaki syömäs ja hampurilaanen on lautasella niinku koottuna tai vaikka avattuna, niin sitei kuulemma saa syörä sosimilla, pitää ottaa käsin kiinni, oli kuinka sottaasta hommaa tahansa.. ja dipit!! Söin eilen ehkä maailman parasta dippiä! :P

Ensimmäänen viikonloppu!

Niinku kaikki tietää, viikonloppu alakaa yleensä perjantaista. Niin se alakaa täälä rapakon takanaki. Lährimmä päiväkotipäivän jälkehen Pirjon kans kiertelemähän vähä ympäriinsä. Pirjo esitteli meille Lake Worthin keskustaa, rannat (!!), kauppoja Lantanan kaupungin, Boytonin  ja palijo muuta hyöryllistä. Kävimmä Boytonis jo muutamas vaatekaupaski kattomas  tarjontaa, esimerkiksi outletmyymäläs nimeltä TJ MAXX. Sielon merkkitavaroota halavalla. Olisitta nähny kuinka Olga hyperventiloo ku se näki Guessin kengät  20dollarin hintalappo kyljes. Suuret ostoskeskukset jäi vielä täs vaihees koluamatta ku olihin sen verran myöhääsehen liikentees, mutta eiköhän täs ehri.

Lauantaina alootimma aamumma operaatiolla torakka helevettihin keittiöstä. Torakkaahan ei saa tappaa, vaan se pitää vierä nätisti ulos..ensinnäki sen tappamisehen vaaritahan vähä enempiki ku läpsääsy sanomalehrellä ja toiseksi, jos sen saa tapetuksi, niin puoli sukua ilmaantuu paikalle suremahan. Ensijärkytyksestä selevittyämme heivasimma torakan pihalle ja aloomma tehrä lähtöä ulos. Ohojelmas olis tutustumista lähialueesehen ja rantahan. Lährimmä pyörillä tutkimahan lähimaastua ja Lake Worthin keskustaa. Sielä näytti oikeen mukavalta ja teemmä tarkemman tutkimusretken sinne myöhemmin. Liikenteen kans on vielä vähä opettelemista, ku täälä saa esimerkiksi kääntyä oikialle vaikka palaas punaaset. Mutta kertaakaa ei jääty auton alle! Kävimmä myös kotirannalla silimäälemäs paikat, ja hyvältähän sielä näytti!! Uskon että sielä tuumma makaamahan päivänä jos toisenaki. Alla kuva rannalta.

Rannalta selevittyämme saavuumma ihan hikisinä kämpille. Pieni tankkaus ja taas menoksi. Kävimmä silmäälemät ruokakaupan toisehen kertahan ja kerkisimmä justihin kämpille takaasi, ennen ku alakas ukkoosmyrsky. Tääläpäin sadekuurot on yleensä suhteellisen lyhytkestoosia, ONNEKSI! Vettä tuloo ku esterin perseestä ja salamat lyö maahan asti.

Saimma tänään myös yhtydenottoja paikallisilta nuorilta jokka yleensä vie vaihtaria paikasta toisehen. Tänään olis tarkootus lähtiä vähä kattomahan millaasia kuppiloota tuolta keskustasta löytyy..

Sunnuntai:  Täytyy sanua että eileen oli tosi hauskaa ja paikalliset nuoret on hyvin mukavia! Ne vei meitä West Palm Beachille kattomahan millaasta yöelämä sielä on. Ja olihan se erilaasta ku  Suomes! : ) Baarit oli aika tyhjiä vielä yhrentoista aikahan mutta aika äkkiä niihin tuli porukkaa. Naiset pääsöö tää ilmaaseksi baariihin sisälle, jeij!  :D ja poikien täytyy maksaa.  Juomat on naisille ilimaasia kahtehentoista asti. Harmittaa ku kamera jäi kämpille, olis saanu monta hyvää kuvaa matkan varrelta. Eniveis, suurimman osan ehtoosta vietimmä paikas nimeltä Off the Hookah. Niin ja täälä miehetki vetää IHAN täysillä tanssilattialla..näin pari hienoa robottitanssia ja breikkausta! :P Niin, ja naiset vetää tää kaikki viimeesen päälle tantut päällä ja korkokengät jalaas..pitää siis oikiasti nährä vaivaa ku lähtöö ulos, ei ihan onnistu tuo yksille lähteminen shortsiis tää.. :D 

Tänään olimma vielä Wellington Mallilla shoppaalemas ja löysin sieltä muutaman mukavan paidan ja kengät! 8) Oli oikeen hauska päivä, ja kävimmä syömäs myös kuulemma parhaita juustohampurilaasia ikänä! Olihan ne aika hyviä. :P Yhdes sellaases on kuulemma 2000kaloria..joten te tierättä..rasvaa ei oo säästelty. :D Alla kuvia päivän löydöksistä. : )

Mukulat.

Mukuloota päiväkodilla käy yhteensä n. parisenkymmentä. Kirjo on maharottoman laaja, seas on latinoja, amerikkalaasia, muutama suomalaanen ja vähä muitaki joiden kansallisuudesta en oo vielä niin varma..Kaikki puhuvat englantia. Muutama suomalaastaustaanen muksu ymmärtää suomia ja puhuu sitä myös vähä, mutta suurimmaksi osaksi kaikki puhuu toisellensa englantia. Päiväkoti aukiaa vartin yli seittemän aamulla, ku ensimmääset mukulat tuorahan päiväkodille. Sen jälkehen niitä lippaa tasaasehen tahtihin paikalle.

Meirän päivä alakaa yhreksältä..saamma nukkua siis vähä pitempään jos lasten mekastuksen keskellä pystymmä. Me oomma paikalla 9-17 ja siinä välis saadahan käydä lasten päikkärien aikaan täälä kirkon toimistos konehella. Eli tätä aikaa 13.30-15..suomes kello on silloon vissihin jotaki puoli yhreksän ja kymmenen pintaan? Tää aikaero on hiton hankala..mullon rannekellos Suomen aika ja puhelimes paikallinen aika että pysyys eres vähä träillä.

Mutta tosiaan, päivän sisältöä:
Aamusta muksut saapuu ja saa vapaasti leikkiä. Sitte yhreksän aikaan alkaa yhteiset leikki- ja oppimistuokiot. Yhrentoista pintaan muksut saa jotaki pientä välipalaa kuten hedelmiä. Sen jälkeen jatketahan taas päivästä riippuen yhteisesti tai sitte on vapaata leikkiä. Puoli yhden jälkeen aletahan valmistautua lounasta varte ja sen jälkeen muksut menöö hetkeksi maata. Ku muksut herää, on taas uus välipala ja sitte loppuaika kuluuki yleisesti hengailles ja orotelles että vanhemmat hakoo omansa pois. Illat meillä onki sitte vapaata aikaa tehrä mitä lystää, samoon viikonloput. Ja tarvittaes voiraan sopia pitempiä reissuja varte pirennettyjä viikonloppuja.

Että semmoosta, paljo on opeteltavaa vielä...mutta jos ei mitää muuta niin englannin taidot ainaki kehittyy! :D

Ensimmääset päivät perillä.

Ensimmänen päivä meni tosiaan tutustues päiväkotihin ja sen mukuloohin. Kovin olivat vastaanottavaasta sakkia. Päikkäriaikaan pääsemme yleensä käymään kirkon toimistossa tien toisella puolen koneella. Sielä on nettiyhteys. Sen vuoksi kirjoottelenki ajatuksiani ylähälle aina ennemmin ja toimistolla sitte käyn vain julukaasemas ne. Joten äläkää ihimetelkö jos kerralla tuloo monta tekstiä. Mun jutut paisuus ihan mahrottomoksi jos länttääsin kaikki samahan.

Mutta asiaan.. Tämä seutu on nykyään suurimmaksi osaksi mustien ja latinojen asuttamaa. Suomalaiset ovat siirtyneet vauraammille alueille. Päiväkodissa on muutama suomalaastaustaanen lapsi, muutama latino ja ihan periamerikkalaasiaki. Kaikki aiva ihania. Meidän puutarhan hoitajaki on vanha, hassu musta mies, Mr J.

Eileen pääsimmä tosiaan päiväkodin sulkemisen jälkehen kauppahan. Oli muuten vähä erilaanen meininki ku Suomes. Ostokset pussitetaan pieniin muovipusseihin ja sitten kassalla oleva pakkaaja kantaa ne autoon. Meidänkin pikkuostoksemme laitettiin KAHDEKSAAN muovipussiiin!!! Voitteko käsittää.. Saimma kuitenki ruokamme tehtyä ja vähä herkuteltuaki. Ihimiset  täälä on tosi kohteliasta sakkia, mukava juttu! On sellaanen olo että mä tuun viihtymään tämän 90päivän aikana täälä hyvin!

Niin joo, näin GEKKOJAKI!! jeij!! 

Tänään oomma sitte ollu enemmänki päiväkodin arjes mukana, olimma muksujen kans hetken pihalla ja voi ristus..!! Täälä liikutahan hiukan erilaasis lämpötiloos ku Suomen kesäs..muksut  juoksoo hiki pääs ympäriinsä ja minä oon sulamispistees paikalla seisteski..muttei sovi valittaa, kerranki on lämmin. :D Näin tänään  nyrkin kokoosia perhosia ja kookospähkinän. Onneksi tuvas on kuitenki sitte todella tehokkaat ilmastoonnit..ja voitta kuvitella ku on päivän ilmastoorus tuvas ja ehtoopäivästä pihalle..

Alla kuvia meirän päiväkodista ja kotikadusta.

Perillä!

Noniin, ny on päästy vihroonki perille asti! Matkustimma sellaasen vuorokauden putkehensa.Väsyki on kyllä sitä luokkaa. Viihtyisän oloonen paikka tämä päiväkoti ja Nina (meidän yhteyshenkilö) on tosi mukava!  Ja täälä on suoraan sanottuna KUUMA! Koskeaa ja lämmintä.  Huomenna pääsemmä tutustumahan alueeseen tarkemmin. Ensi pitää nukkua väsymys pois ja vältellä torakoota, hyihyi! Meillä on oma soma huone ja siinä yhteydessä pesutilat ja pukeutumitilat. Oleskelutilat ja keittiö on päiväkodin kans yhteinen.

Ny hyvin nukutun yön jälkehen oomma saanu jo tutustua päiväkodin toimintaan ja pääsimmä ekaa kertaa konehelle. Yritän kovasti päivittää blogia ja vastaalla kuulumisia ja muuta.. Mutta ku on ittekki vielä aiva pihalla ja töpinöös. :D Olgan matkalaukkuki löyty ja tuotihin oikeen ovelle asti! Mukulakki on aiva ihania..kovaa ne yrittää sanua että Miss Kirsi, mutta ärrä tuottaa suuria ongelmia lähes jokaaselle joka mun nimiä yrittää sanua. :D

Viiden jälkeen paikallista aikaa lähremmä käymään ruokakaupas ja tutustumaan alueeseen muutenki Pirjon (päiväkodin johtaja) kans. Alla kuvia meirän kämpästä! :) Ps. torakat pysyy muuten yön piilos! :D

Niin joo, kirjootan blogiin juttuja aina ku vaan eherin, mutta niiden julkaasu tapahtuu vähä viiveellä, johtun siitä että kuinka useen päästähän nettihin! 

Lentokonehes..

Huh huh!! Tällä hetkellä istun lentokonehes matkalla Amsterdamista Atlantahan. Siinä vaihees ku tämä teksti päätyy julukaasuhun asti, oon torennäköösesti jo perillä, ainaki toivottavasti. Tähän asti reissu on ollu varsin mielenkiintoonen. Lento Helsingistä Amsterdamiin meni hyvin, mitä ny jännitin lentämistä aiva saateristi. Alaha tulles kouraasi ikävästi vattan pohjasta, muuten ei oo ollu mitää ongelmia. Sain äiteeltä sellaasia ”matkalaastaria”, joka liimatahan korvan taa lennon aijaksi, musta tuntuu, että ne on auttanu mun oloa (kärsin nimittäin matkapahoonvoinnista).

Ny sitte Amsterdamin pääs alakas jännääminen. On muuten vähä isoompi lentokenttä. Opasteiden alapuolella näkyy minuutit, että mitenkä ripiästi oletetahan sun kävelevän paikasta A paikkahan B. Päästihin kuitenki oikialle portille iliman ongelmia, mutta sitte lähtöselevitykses alakas nainen kysellä meiltä vaikeeta. Vastaalimma sille parahamma mukahan ja se jututti turvamiestä, että kehtaako nuota kahta naista päästää reissuhun ny ollenkaa, päästivät kuitenki.  Siinä vaihees ku päästihin turvatarkastuksen paremmalle puolen, alakas lentoemot kysellä meirän nimiä, että ollahanko me ne kaks puuttuvaa matkustajaa koneesta. Luojan kiitos orottivat meitä, ettei menny homma aiva reisille! On muuten hauskan kuulostaa ku lentoemo yrittää lausua mun sukunimiä, siinä repes turvatarkastajaki nauruhun. 

Täs on ny konehes sitte jännitetty, että mitenkähän Atlantan pääs käy. Helsingin pääs saatihin nimittäin vain 5 lentolippuläpärestä, minä sain kolome ja Olga kaks. Eli meirän pitääs selevittää Atlantan pääs ny sitte Olgan puuttuvan lipun kohtalo sen lisäksi, että vakuutamma tullivirkaalijat sillä, ettemmä yritä laittomasti maahan töihin.

Eli tylsää ei oo ainakaa tähän asti ollu. Maisemat lentokonehen ikkunasta on ollu torella komiat, aurinkoki killittää mukavasti tää pilivien päällä. On tämä lentäminen aiva kivaa. Mietiin tuos muuten, että onkohan lentokonehis peruutustutkaa?? Ja voiko lentokoneella lentää ylinopeutta?  Hmmm… (kirjootettu Amsterdam-Atlanta välillä)

Atlantan kenttäki on muuten aika helevetin isoo,  sielä sisällä menöö metroki sitä varte jos porukka ei jaksa kävellä itte portilta toiselle. Kävelyn valinneena täytyy kyllä sanua että en ihmettele jos valtaosa valittoo metron.  Tällä hetkellä istumma Atlantan kentällä orottamas jatkoyhteyttä West Palm  Beachille. Tähän mennes on istuttu lentokonees n.12 tuntia yhteensä ja ku päästähän majapaikalle, niin oomma matkustaneet vajaa vuorokauren yhtehen soittohon!! Olgan matkalaukku katos, se toivottavasti on päätekentällä..

Maahantulotarkastus oli aiva hirviä, setä kyseli vaikeeta sen minkä kerkis ja hikikarpalot vaan valuu ottalta että mitähän täs ny pitääs sanua. Onneksi kuitenki setä oli sitä mieltä että meirät tohtii maahan päästää. Tietokortin täyttöavusta saamma kiittä lentokonees ollutta oikeen mukavaa jenkkilääsherraa! (kirjootettu Atlantan kentällä)