Lentokonehes..

Huh huh!! Tällä hetkellä istun lentokonehes matkalla Amsterdamista Atlantahan. Siinä vaihees ku tämä teksti päätyy julukaasuhun asti, oon torennäköösesti jo perillä, ainaki toivottavasti. Tähän asti reissu on ollu varsin mielenkiintoonen. Lento Helsingistä Amsterdamiin meni hyvin, mitä ny jännitin lentämistä aiva saateristi. Alaha tulles kouraasi ikävästi vattan pohjasta, muuten ei oo ollu mitää ongelmia. Sain äiteeltä sellaasia ”matkalaastaria”, joka liimatahan korvan taa lennon aijaksi, musta tuntuu, että ne on auttanu mun oloa (kärsin nimittäin matkapahoonvoinnista).

Ny sitte Amsterdamin pääs alakas jännääminen. On muuten vähä isoompi lentokenttä. Opasteiden alapuolella näkyy minuutit, että mitenkä ripiästi oletetahan sun kävelevän paikasta A paikkahan B. Päästihin kuitenki oikialle portille iliman ongelmia, mutta sitte lähtöselevitykses alakas nainen kysellä meiltä vaikeeta. Vastaalimma sille parahamma mukahan ja se jututti turvamiestä, että kehtaako nuota kahta naista päästää reissuhun ny ollenkaa, päästivät kuitenki.  Siinä vaihees ku päästihin turvatarkastuksen paremmalle puolen, alakas lentoemot kysellä meirän nimiä, että ollahanko me ne kaks puuttuvaa matkustajaa koneesta. Luojan kiitos orottivat meitä, ettei menny homma aiva reisille! On muuten hauskan kuulostaa ku lentoemo yrittää lausua mun sukunimiä, siinä repes turvatarkastajaki nauruhun. 

Täs on ny konehes sitte jännitetty, että mitenkähän Atlantan pääs käy. Helsingin pääs saatihin nimittäin vain 5 lentolippuläpärestä, minä sain kolome ja Olga kaks. Eli meirän pitääs selevittää Atlantan pääs ny sitte Olgan puuttuvan lipun kohtalo sen lisäksi, että vakuutamma tullivirkaalijat sillä, ettemmä yritä laittomasti maahan töihin.

Eli tylsää ei oo ainakaa tähän asti ollu. Maisemat lentokonehen ikkunasta on ollu torella komiat, aurinkoki killittää mukavasti tää pilivien päällä. On tämä lentäminen aiva kivaa. Mietiin tuos muuten, että onkohan lentokonehis peruutustutkaa?? Ja voiko lentokoneella lentää ylinopeutta?  Hmmm… (kirjootettu Amsterdam-Atlanta välillä)

Atlantan kenttäki on muuten aika helevetin isoo,  sielä sisällä menöö metroki sitä varte jos porukka ei jaksa kävellä itte portilta toiselle. Kävelyn valinneena täytyy kyllä sanua että en ihmettele jos valtaosa valittoo metron.  Tällä hetkellä istumma Atlantan kentällä orottamas jatkoyhteyttä West Palm  Beachille. Tähän mennes on istuttu lentokonees n.12 tuntia yhteensä ja ku päästähän majapaikalle, niin oomma matkustaneet vajaa vuorokauren yhtehen soittohon!! Olgan matkalaukku katos, se toivottavasti on päätekentällä..

Maahantulotarkastus oli aiva hirviä, setä kyseli vaikeeta sen minkä kerkis ja hikikarpalot vaan valuu ottalta että mitähän täs ny pitääs sanua. Onneksi kuitenki setä oli sitä mieltä että meirät tohtii maahan päästää. Tietokortin täyttöavusta saamma kiittä lentokonees ollutta oikeen mukavaa jenkkilääsherraa! (kirjootettu Atlantan kentällä)