Black Friday!!

Torstaina tosiaan vedettihin vaan lonkkaa ku oli kiitospäivä, mutta sitte sen jälkeen koitti Black Friday!! Himoshoppaajien unelma! Kyseessähän on siis kiitospäivän jälkeesenä päivänä olevat hullut alennusmyynnit, jolloin kauppakeskukset on auki to-pe välisestä yöstä seuraavan ehtoohin asti. Kaupoissa on ihan hulluja tarjouksia ja osa ihmisistä oikiasti leiriytyy kaupan eteen useita tuntia ennemmin jonottamahan tarjouksia. Tyyliin voi olla isoo taulutelkkari tarjoukses 200dollaria,rajootettu erä. Missää ei kuitenkaa koskaa lue et miten suuri rajootettu erä on kysees.

Me ei kuitenkaa oltu kaupan eres montaa tuntia ennemmin jonottamas mitää. Päätimmä kuitenki että haluamma nähdä sen kaiken hulluuren. Niinpä kurvasimma kauppakeskuksen pihahan vähä vajaa 12 yöllä, odotimma että ovet aukiaa ja menimmä tutkaalemahan tarjontaa. Ihmisiä oli aika paljo liikentees ja tarjouksia oli monenlaisia, mutta niin oli kyllä jonojaki. 

Olga ja Marjo löysi jostain kaupasta ittellensä hyvällä hintaa vaattehia, seisoovat 30min jonossa…että jep jep.  Seikkaalimma parisen tuntia siinä sitte ihmettelemäs hälinää ja tarjouksia. Sitte piti viedä yks tytööstä nukkumahan, koska hänellä sattuu olemahan työpäivä aamulla. Me sitte Olgan kans päätimmä ottaa lepiä pari tuntia ja viiden aikaan aamuyöstä lähdimmä uudestansa ostoksille. Ja tuli kyllä tehtyäki löytöjä jos monenmoisia. Kiertelimmä kauppoja ja vertaalimma tarjouksia. Tosi mones kaupas oli jotain tyyliin kaikki puoleen hintaan tai kaikki -40% tai-70%, osassa oli että loppusummasta -40% ja sitä rataa. Hyviä tarjouksia siis. Ehkä ärsyttävin tarjous oli ”osta yks, saat toisen puoleen hintaan”. Mainoksesta on laitettu isolla 50% ja kaikki muu on pienellä. On muuten pikkuusen harhaanjohtava mainos!

Puol yhdentoista aikahan olimma sitte sitä mieltä että eiköhän nämä alemyynnit oo sitte nähty. Ostoskassitki alkas painaa jo aika kivasti. Ei muuta ku kotia ja suihkuhun. Oli nimittäin tiedossa lounastreffit meidän päiväkodin johtajan, Pirjon kans. Pirjo lupas nimittäin viedä meidät The Breakers nimiseen hotelliin lounastamaan. Se on yksi Palm Beachin (rikas ökyalue) tunnetuimmista ja hienoimmista hotelleista.

Sinne sitte menimmä hengaalemahan, oli muuten vähä pikkuusen hieno hotelli meren rannalla. Kiertelimmä sielä hetken ennen ku menimmä ravintolaan syömään. Oli kaikki tanssisalit ja kaikki, ihan niinku elokuvista! Sitte menimmä syömähän. Baaritiskin sisällä ui kaloja! Alkujuomiksi otimma vaatimattomasti ananasmarttiinit. Aika vätkyä värkkiä. Sitte pääsimmä tutustumahan itte ruokalistahan. Kaikki ruuat alakas 20dollarista ylähä päin..jos vertaalun vuoksi kerrotahan että normaalis ruokapaikas syöt heleposti 5-8dollarilla. No siinä sitte valittimma jonku alakupalan kolmistansa jaettavaksi.. Olikahan se ny jotaki kotilosta tehtyjä lihapullia. En oo ihan varma mitä suuhuni pistin mutta hyvää se oli!

Pääruuaksi valittin kalaa nimeltä mahi mahi. Sehän on alkuperääseltä nimeltään delfiinikala. Ja ennen ku kukaa vetää hernettä nenukkaan, delfiini ja delfiinikala on kaks IHAN eri asiaa, eli ei, en syöny sitä söpöä elukkaa joku temppuuloo särkkiksen delffinaarios! Kuitenki, se oli hyvää!  Ehkä maukkainta kalaa mitä oon maistanu, lohen kans kilpailee kärkisijoista. Tää kala maistuu jotenki niin erilaiselta..johtuu ehkä siitä että täälä elävät enempi tuola suolaasis vesis.

Vattat tuli täytehen ja jälkkäri jätettihin suosista välihin. Sitte oli aika tilata lasku! Summa ei ollu pieni, kolme numeroa siinä oli, mutta jätetähän ny sen tarkempi summa kertomatta. Pirjo tarjos koko huvin meille ja isoo kiitos siitä!!  Oli oikeen mukavaa.

Ruuan jälkehen ku erelleen oltihin rikkahis tunnelmis, lähdimmä sitte ikkunaostoksilla kadulle nimeltä Worth Avenue.. tältä kadulta ei tullu ostettua mitää..hintatasosta kertoo varmaan jotan se että korukauppojen ikkunoos näkyy OIKEITA timanttia ja vaateliikkeet oli Chanellin, Armanin ja vastaavien luokkaa. 

Shoppaaluhimoa kummasti helpotti ku hieroo tyhyjällä lompsalla ottaansa. Aikamma haaveeltuamma lährimmä sitte kotia koppahan maata. Oli muuten nämä neirit vähä väsyksis..mitä ny ollu torstaiaamusta asti hereellä! Pikkuvikoja.

Kiitospäivää ja Key West!

Lallatilaa, meinasinpa tuos viime viikolla hypätä lentokonehesta, mutta eipä tullu sitte hypättyä. Harmillista. Olsin halunnu. Laskuvarjohypystä oli siis kyse. Hyppääminenhän jäi siis kiinni siitä ettei hyppyreissua järjestyny. 

Tätä kirjootelles pötköttelen rennosti vain sängyllä ja sulattelen kiitospäivän ateriaa. Meillon tosiaan 5päivän vapaat tällä viikolla ku on tuo kiitospäivä ny tänään torstaina(24.11). Saimma kokea aidon kiitospäivän aterian kirkon järjestämällä kiitospäivän lounaalla ja oli hyvää!! Oli kalakkunat ja kaikki! Pumpkini Pie on tullu myös maistettua, siis kurpitsapiirakkaa jos ny joku ei tajunnu. Kermavaahtua päälle ja avot!

Eileen (23.11) ku ajelihin Key Westiltä kotia, mietiskelin mitä kaikkia mun pitää muistaa kirjootella blogihin ja ny mulla sitte on sellaanen olo että jotaki pitääs muistaa kirjoottaa, mutten kyllä keksi että mitä. On niin paljo välistä asiaa ( jos ei joku oo blogien pituuresta huomannu..)

Mutta tosiaan, eileen olimma sielä Key Westissä. Maksoomma 59dollaria sellaasesta linja-autotourista joka vei meirät perille, saatihin pöffäällä paikanpäällä reilu 6tuntia ja sitte se vei meirät vielä kotiakki! Lähtö oli aamulla puoli seittemän retelis ja takaasi kurvaaltihin reilusti puolen yön jälkehen. Pitkä päivä se oli siis, mutta sen arvoonen!

Ja tuollaanen linja-autotouri on kyllä siitä hyvä että siinä näköö maisemia, muttei tartte itte ajaa, saa vaan istua kyytillä ja räplätä kameran kans. Meidän reitti meni sopivasti rantaviivaa pitki hyvän matkaa ku poimittihin porukkaa kyyttihin. Sopi kyllä mulle ja Olgalle varsin hyvin. Linkkamatkahan kesti yhtehensä noin 6 tuntia. Onneksi mennes oli mielenkiintoosia maisemia paljo.

Matka Key Largosta Key Westiin, eli saarisiltajonon alusta päähän asti kesti noin kaks tuntia. täytyy sanua että siinä oli kyllä vettä, siltaa ja saaria riittävästi. Sielä välillä oli myös vaivaanen 7mailin pituunen silta. Sehän on kilometriis vähä reilu 11kilsaa…että jep jep, pieni silta.

Pääsimmä sitte tosiaan vihdoon perille asti, Key Westihin. Bussikuski siinä meille sitte ilimootti että tällöön ja tällöön oltaas lähdös kotia että paree olla kyytis silloon.  Ei muuta ku tutkimaan paikkoja ja mihinkäs muualle sitä suunnattihinkaa ku syömähän ekaksi! Vatta täynnä on paljo mukavee tutkia paikkoja. Ku oli vattat täytetty, lährimmä Key Westin halki menevälle kadulle, joka siis menee läpi koko saaren ja sen varrella on vieri vieressä erilaasia kauppoja, ravintoloota ja muuta vastaavaa. Täytyy sanua että nähtävää piisas ja oli vähä hidasta tuo meidän eteneminen sillä kadulla..en tiä mistä johtuu. ;) 

Poikkesimma normaalien kauppojen lisäksi maistamas Key Westin kuuluisaa Key Lime Pie:ta, ja hyväähän se oli, siis suomeksi sanottuna limejuustokaakkua. Kyllähän sitä olis syöny palan jos toisenki. Noh, yks pala kuitenki vain syötihin. Sen jälkehen kävimmä pyörähtämäs sellaases perhoskonservatorios. Olis päässy jukelittomien perhosten sekahan käppäälemähän, mutta valitettavasti ei ollu tarpeeksi aikaa. :/ 

Ku shoppaalukatu oli päästy loppuhun asti, kävääsimmä siinä sitte pikapikaa Yhdysvaltojen etelääsimmällä pistehellä, turistirysä. Sielä sitte vähä keikisteltihin kameralle ja ihmeteltihin että tosiaan, 90mailia vain Kuubahan. Ei siinä, hetken hengaalimma ja kuvaalimma, mun kamerasta loppuu patterit ja vähä vittuunnuun ja sitä rataa. Sitte lährimmä vähä hengaamahan etelääsimmälle rannalla ja pelikaani hyökkäs melekehen päälle.

Ku tästä kokemuksesta selvisimmä, lähdimmä samaa pitkää ”kauppakatua” takaasi päin käppäälemähän, taas suhteellisen hitahalla vauhrilla. Poikkesimma Key Westin korkeemmalle kohdalle kattomahan maisemia, korkeen kohtahan oli tosiaan 6kerroksinen hotelli ja sen kattoterassi.  Mutta ei siinä, komiat oli maisemat!

Kävimmä myös Ernest Hemingwayn kämpillä kattomas mitenkä se jamppa on elelly silloon ku se vielä oli hengis. Jos joku ei tienny niin kyseinen herrahan on kirjoottanu suhteellisen monta kirjaa ja runoteosta, Nobelinki vissihin voittanu. Komia kämppä sillä oli ja sen kissoolla oli kuus varvasta!! Niin ja tyypillä on uima-allas vaikka se asuu aiva lähellä rantaa. Eniveis, vaikuttava paikka se sen taloo. Harmi vaan ku esittehet ja oppaat oli kaikilla muilla kielillä ku suomeksi, olis voinu ihan mielenkiinnolla kuunnella sen elämäntarinaa.

Sieltä tultihin sitte vauhdilla alaha, ku huomasimma että kello alakas vedellä siihen mallihin että pian pitääs olla rannas vahtaamas auringonlaskua. Niinpä neidit lähti rantaa kohti pistäen töppöstä toisen etehen. Ehdittihin juuri sopivasti rantahan! Ei muuta ku kameraa esille ja räpsimähän kuvia. Täytyy kyllä sanua että oli tosi kaunis auringonlasku, enpä oo niitäkää oo kovin montaa nähny merenrannalta käsin. Kuvia tuli varmaan lähemmäs reilu viiskymmentä pelkästä auringonlaskusta! Ku aurinko oli sitte hävinny näkyvistä, lährimmä vielä vähä seikkaalemahan ja tekemähän viimeeset ostokset ennen kotia lähtöä.

Lopulta tuli sitte aika lähtiä ettimähän linja-autoa. Linja-autoa odotelles reissun ainut suomalaaspariskunta tuli meidän jutuulle, ja kuinka ollakkaa änkyräkännis..oli se hieno tunne ku sai edustaa tätä kyseistä kansalaisuutta siinä sitte.. Oli muuten yks ruottalaaspariskuntaki linkas, ei kuitenkaa puhuttu jääkiekosta sanaakaa.. ;)

Kotimatka oli pitkä ja uuvuttava, maisemia ei voinu kattella ku oli niin pimiää ja muutenki uni painoo silmää mutta ei oikeen saanu nukuttuakaa. Turvallisesti kuitenki pääsimmä kotia kaikkine kantamuksinemme. Matka oli ehrottomasti kokemisen  arvoonen ja uudestaan lähden kyllä vielä joskus Key Westis käymään. Suosittelen kaikille jenkkilän suunnas matkaaleville!

Viimeenen kuukausi jäljellä!

Eileen se päivä sitte oli!!! Tasan kuukausi aikaa oleskella Floridan auringon alla. Ei täs oikeen tierä pitääskö olla iloonen vai surullinen.. asialla ku on kuitenki puolensa ja puolensa. Noh, kirjoottelen ny kuitenki viime aikaasista tapahtumista vähä jotaki, ennen ku aiva menöö dramaattiseksi kitisemiseksi!

Maanantaina olimma pitkästä aikaa lentopalloolemas. Ja saimma kokia heti alkuhun yllätyksen! Paikalle oli ilimaantunu ainaki kahreksan uutta suomalaasnuorta. Hetken oli mölinä sitä luokkaa että jenkkinuoria aiva pyörrytti ku alettihin vähä vaihtamahan kuulumisia. Oli tosi mukavaa ku oli niin isoo lössi suomalaasia ja siihen ripauks jenkkinuoria. Saatihin hyvä peli aikaaseksi  ja muutenki hengaalu siinä porukas oli mukavaa.

Tiistaina olimma tapamma mukahan jumppaamas, siitä on tullu meirän joka tiistainen tapamma käyrä ähisemäs edes se tunti. Sen jälkehen meillä oliki tiedos jännittävääki jännempi ilta!! Nimittäin koulutehtävän tekoa! Voi että ku me puhkuttiin intoa ja ideoota, molemmat istuu sängyllä naama norsunvitulla vääntämäs koulutehtävää. Ja siinä sitte yhdes välillä manattihin että ei tästä tuu mitää. Valamista kuitenki tuli!

Keskiviikkona päätimmäki sitte palakita ittemmä moisesta suorituksesta ja lährimmä yhtehen parhaimmista jäätelöpaikoosta, Go Yo!:n. Siitä on tullu kyllä mun ehdotoon suosikki. Saat halvalla mieleises annoksen, mitä muuta jäätelönhimoonen suomalaasnainen voi toivua! Jäätelöpalkinnon jälkehen lähdimmä harhaalemahan kauppahan, mihinä oli merkkivaattehia ihan liian halavalla..veikkaan että tuloo eksyttyä sinne toistekki.

Torstaina oli jänskä päivä!! Tämä neiti oli täpinöös ja voin kertoa että vaikka asia koski mua, niin Olga oli kolme kertaa enempi täpinöös ku minä. Eniveis, torstaina oli tosiaan tapaaminen tatuoontitätin kans. Menimmä Epic Tattoo nimisehen tatuoontistudiohon ja vein sille tätille luonnoksen mukanani. Siinä sitte hetki höpäättihin siitä mitä haluan ja mihin ja lupas tehrä mulle parit luonnokset mistä saan sitte valita. Innolla jäin orottamahan mitä tuleman pitää. Vakuuttivat mut kyllä ammattitaidollansa ku vähä erehryyn selaalemahan niiren tatuoontkirjaa. Silimät kiiluen vahtasin sivu toisensa jälkehen niitä taidonnäytteetä! Pistimmä siinä sitte samalla reissulla Olgalle uuren lävistyksen. On muuten puolet halvempaa seki tää ku suomes, 30dollarilla irtos Olgan lävistys. 

Reijittämisoperoonnin jäläkehen lährimmä sitte käsitteleämähän isoja palloja poikien kans. Suuntana oli siis keilahalli. On muuten vähä eri mittakaavas ku Seinäjoen keilahalli, ei pahalla! Ratoja oli yli 50!! Samaa vikaa nuos kouruus on kuitenki tääläki, niis on magneetti!! Se pallo vaan ei halua mennä suoraan…Poijat kyllä yritti kertua että ne valkooset pötkylät on se ”maali”, mutta minkäs teet.. Kukaa ei kuitenkaa kuollu tai loukkaantunu, joten hyvin meni!

Perjantai oliki sitte villiäki villimpi, vähä samaa sarjaa tiistain kans! Yritimmä kyllä kaikkemma, mutta ei niin ei. Olimma pakon sanelemana koko perjantaiehtoon kotona tekemättä yhtää mitää ja menimmä puoli kymmeneltä ehtoolla maata!! Voittako kuvitella! Oli se kyllä aiva hyvä ratkaasu vetää kerranki kunnon yöunet, mutta tuli seki todettua ettei nuo tuollaaset ehtoot oo meitä varte sitte alkuhunkaa!

Lauantaina oliki sitte onneksi äksöniä päivän täyreltä! Ei päässy neirit pitkästymähän. Ensi aamupäivästä olimma taas auttamas kirpputorilla, ihan mukavaa hommaa ku ihimisiä oli niin reirusti liikentees. Sen jäläkehen lährimmä maanantaina tapaamiemma nuorten kans yhren suomalaasnuoren kämpälle grillaalemahan ja hengaamahan. Tyyppihan tosiaan asuu kerrostalos, joka on n.20metrin pääs rannasta ja jonka sisäpihalla on allas ja poreallas! Ei onneksi oltu yhtää kateellisia merinäköalalla olevasta kämpästä, eipä!! Kaikenlisäksi tyyppi ajelee uudenkarhialla Audin A5:lla.

Eniveis, tää tyttö oli sulaa laavaa ku teimmä lähtöä kyseiselle talolle ja jaettihin porukkaa autoohin. Ja pahaa aavistamattani satuun valittemahan tyypin joka sattuu omistamahan Mustangin!! Justihin sellaasen hienon mustan uuden Mustangin mitä oon koko reissun aijan kuolannu!! Ai että mä sanon, kehräs komiasti! Mun ilme olis ollu varmahan näkemisen arvoonen siinä vaihees ku jamppa kertoo maksaneensa autosta n.25tuhatta dollaria ja Suomeshan kyseesestä kaarasta joutuus maksamaan 65TUHATTA EUROA!!! että semmosta.. Mutta tosiaan takaasi asiahan, hengaalimma tosiaan sielä korotetun sisäpihan terassilla koko hyvääsen päivän siihen asti ku aurinko laski. Grillaalua, hengaalua altaalla ja muuten vaan rentoa oleskelua ja pientä tissuttelua. Täytyy sanua että tämä neiti nauttii! Eipä siinä porealtaas paranekkaa paljo valittaa ku maisemat on Atlantin valtameri, seura on uusia mukavia tuttavuuksia, ruokaa ja juomaa on riittävästi ja aurinko paistaa!

Ku aurinko laski, oli porukan aika lähtiä terassilta vähä toisiin maisemiin. Meidän porukalla oli suunnitelmis mennä ehtoosta Bon Firelle, elikkäs paistamahan smoresseja nuotiolle. Smoressithan on siis keksin välis suklaanpala ja paahdettu vaahtokarkki, ja on muuten hyvää!! Suosittelen kokeelemahan! Niitä siinä sitte kärvensimmä nuotiolla ja nautiimma toistemma seurasta. Keskusteluja käytihin niin suomeksi ku englanniksiki ja kaikilla oli mukavaa. Illan päätteeksi ku pään löi tyynyhyn, oli kyllä hyvä mieli ku oli niin onnistunu hengaalupäivä takana. Olgan kans tuos pohdiimmaki että kyllä se elämä onki vaan rankkaa..porealtaalla hengaalua, syömistä ja paskanjauhamista.. voi että, ettei me vain poltettaasi ittiämmä loppuhun..

Tänään, sunnuntaina kävimme kattelemas vähä talvivaattehia Nykin reissua varte. Minen löytäny kyllä mitää muuta ku Ed Hardyn pitkähihaasen, mutta oon siitäki löydöstä erityysen onnellinen!! Talvitakkia yritimmä silmäällä, mutta sopivaa ei osunu kohralle. Oli kuitenki oikeen sopevaa vain maleksia ostarilla hyvässä seurassa. Kävimmä syömäs sellaases paikas ku Sweet Tomatoes, on muuten hyvä paikka jos haluaa terveellistä pöperyä!! Maksat kiintiän hinnan ja sillä rahalla saat vetää niin paljo ku napa vetää erilaasia rehuja, pastaa, kanaa, keittoja yms yms. ja tietysti juomista ja jälkkäriä! Ja salaaatti oli kyllä tosi hyvää, itseasias kaikki mitä ne tarjos oli hyvää ja terveellistä! (paitsi jälkkäri, mutta siitä ei puhuta..) Tai no oli jälkkärivaihtoehtonaki kyllä sokeritoonta suklaamoussea..mikä oli muuten taivaallisen makuusta. Ja tuoreita brownieita, ah, voi että! Terveellisen ruuan taivas!

I was in Miami, B***h! ;)

Kyllä nuo päivät vaan valuu niin helekkarin nopiaa ohitte. Tänään (sunnuntaina) tuos justihin likkojen kans oli puhetta, että enää 5 viikkoa jäljellä ja sitte pitääs jo sulloa kaikki kamat laukkuhun ja suunnata kotia. Ja vielä olis vaikka mitä kaikkia tekemistä!!

No eniveis, en ny ala sen kummemmin itkemähän täs, vaan ajattelin kirjootella vähä meirän viikonlopusta Miamis. Lährimmä tosiaan likkojen kans lauantaina aamusta kohti Miamia, tarkootuksena viettää sielä viikonloppu. Sinne ei tosiaan aja ku sen tunnin verran, en muista mainittinko erellises Miami-aiheises blogis.

Suuntasimma ensimmääsenä rannalle, tietysti! Sinne ajettihin sellaasen sillan yli, mistä näki oikeen komian merimaisen pilvenpiirtäjillä höystettynä! Siinä oli hyperventilaatiota kerrakseen, ku kaikki neljä likkaa siinä kilipaa haukkoo henkiä ja räpläs kameran kans.  Ku sitte vihroon saatihin auto parkkihin ja päästihin rannan tuntumahan, huomasimma että voishan sitä tosiaan jotaki syöräkki, aamupalasta ku kuitenki oli jo aikaa. Ei muuta ku sämpylää rannan tuntumas nassuhun ja sitte kohti kuumaa rantahiekkaa ja turkoosia merivettä. Sielä sitte aikamma pyöriskelimma auringos haaveena täyrellisen upia ja tasaanen, ennennäkömätöön rusketus.

Rannalla makoolun jälkehen lährimmä sivistämähän ittiämmä Vizcaya museumille. Oli muuten komia paikka. Jos mä ny oikeen käsitin niin joku rikas tyyppi on rahrannu Italiasta italialaasta arkkitehtuuria sun muuta sinne enmmän ku riittävästi. Sieloli kokonaanen tupa sisustuksineen ja tekstiiliineen, jukelitoon puutarha ja kaikki veistokset sun muut. Hieno ja kiinnostava paikka! Jollaki oli jääny vissihin lompakon pohjalle vähä ylimääräästä ku oli justihin hääjuhula alakamas siinä museon välittömäs läheisyydes..jopa pöytäliinat tuli paikalle hienosti prässättyynä. En pistääsi pahakseni jos ittekki joskus sais tuollaases paikas juhlia häitä! (muutki kemut kyllä käy, eikä tartte olla eres omat). Niin ja tosiaan, oli aika vaatimatoon merinäköala sieltä museon takapihalta, italiaastyylinen maisema höystettyn Miamin maisemilla. Ja siitä tuvasta vielä sen verran että sieloli ainaki seittemäntoista makuuhuonetta, hitto ku unohdat puhelimen tai autonavaamet johonki niistä, niin ei varmana oo heleppo nakki löytää!

Noh, museo tuli kuitenki koluttua tarkkahan ja kuinka ollakkaa, seurueellamme oli sen jäläkehen taas näläkä. Ei muuta ku autohon ja ettimähän ruokapaikaa. Takapenkiltä kuuluu vieno pyynto päästä Chili´s nimisehen paikkahan syömähän. Pyyntö kuultihin ja lähdettihin mettästämähän lähintä. Noh, muutamien mutkien päästä päätimmä sitte että meemmä lentokentällä olevahan Chili`siin syömähän! Ei kai siinä, Miamin kansainvälisellä lentokentällä lounastamas nuon muuten vain..oli muuten hyvät pöperöt!

Sen jälkehen lährimmä mettästämähän jälkiruokaa. Pitkällisen prosessin jälkehen päädyymmä kuppikaakkuja(cupcakes) syömähän ja sen jälkehen alueelle mihinä oli grilliautoja sun muita liikkuvia ruokakojuja. Sait valita että mitäs sitä tänään syötääs. Sielä vetääsemmä hervottoman vohvelimansikkahillokermavaahtomaapähkinävoisörsselijutun!

Sitte oli aika lähtiä ettimähän hotellia. Maksoomma 4hengen hotellihuoneesta noin 134dollaria yöltä, ei paha! Hotellihuone oli kaiken lisäksi aiva kohtuullises kunnos enkä mä ainakaa löytäny mitää sen suurempia valittamisen aiheeta. Vaikkei oltu mitää sen kummempia tehty päivän aikana niin kyllä täpäjäminen vain vaatii veronsa, oltihin aika väsynyttä porukkaa. Mutta ei siinä, pieni välikuolema, suihku ja ei muuta ku uurestansa menoksi!

Ehtoon määränpäänä oli baari erään pilvenpiirtäjän ylimmäs kerrokses. Lährimmä siis vatkaamahan persettä  50.kerroksehen. Täytyy kyllä sanua että huh huh, oli ne näkymät sellaasekki että!! Valoja silimän kantomattomihin! (ja pitkä matka maahan). Kyllä sielä sitte juomakki hipoo taivahia..tämä neiti päätti ottaa drinkin ja maksoo siitä 15dollaria. En sitte tiedä oliko hinta suhtehes viinan määrähän, ku luulin saavani karpalomehudrinkin mutta ei se pistäny ku sitä mehua vähä väriksi ja kirsikka reunalle killumahan. (ei ollu muuten järin hyvä kirsikka ku se oli hetken lillunu sielä lasis..tiedä sitte minkä takia.. :D).  Sillä klubilla oli muuten oikeen oma hissikuskinsakki, ei toivoakaa että olsit itte saanu painella nappia että mihin kerroksehen. Niin ja sielä baarin terassilla oli muuten uima-allaski. EI tullu kuitenkaa sinne mentyä lillumahan..

Emmä ollu sielä korkeuksis mitenkää ihmeellisen myöhälle ku seuraavana aamuna oli suunnitelmis lähtiä aijoos rannalle kärventämähän nahkaa. Ja niin me lährimmäki. Ennen rantaa kävimmä kuitenki vähä naahimas aamupalaa ettei aiva näännytä. Kävimmä paikas nimeltä Ihop. Oikeen perusjenkkiläästä aamupalaa. Pekonia, munia, röstiperunan tapaasta sörsseliä ja sitte oli makiat pannukaakut ja frenchtoastit sun muut. Vatta tuli täytehen ja oli muuten hyvää! Itte vedin annoksen mihinä oli pekonisiivuja, munakokkelia ja sitä perunasörsseliä, sitte frenchtoasti jonka välis olis tuorejuustua ja päällä oli kermavaahtua ja mansikoota.

Sen jälkehen oliki sitte hyvä maata vattallansa rannalla. Näin muuten ekaa kertaa tänään homorannan. Oli kaks sateenkaarilippua ja niiden välis oli sitte usiee homopariskunta ottamas aurinkua. Rannalla makoolun jälkehen lährimmä pienelle kaupunkikierrokselle vielä ja sitte pistettihin Lexuksen nokka kohti kotia taas. Mahtiviikonloppu takana päin, ei voi muuta sanua! Olisin muuten kuulemma saanu ajaa sen Lexuksen Miamiin viikonloppuna muttei kyllä oikeen tämän neirin kantti vielä riittäny kuuskaistaasille teille pujotteluhun, varsinkaa ku autos on 4 muuta henkiä. Jospa mä täs joku päivä kuitenki koittaasin että millaasta on ajaa jenkkiläs autoa. ;)

 

Kirpparitouhuuluja.

Lauantaina oli sitte herätys kuuden pintahan ja lährimmä autamahan kirpparille. Täälä järjestetähän aina Suomitalon tai suomalaisen kerhotalon toimesta kirpputoreja tasaasin väliaijoon ja ny oli taas se aika ku Suomikirkon päiväkodin väki oli ottanu pöydän. Kahreksasta kahtehentoista oli myyntiaika ja siihen päälle järjestelyt ennen ja jälkehen.

Täytyy kyllä sanua, että täälä tämä kirpparikulttuuri on ”HIUKAN” erilaasta ku Suomes.  Tuntuu että täälä lahjootetahan kaikki mitä irti saarahan kirpparille. Ku Suomikirkko sai siis myytävät tavarat lahjootuksina vanhemmilta ja muilta ja sitte saadut varat menee Suomikirkon päiväkodin hyväksi. Niin tosiaan siitä rommasta. Ihmiset ei katto yhtää mitä ne antaa myyntihin. Mä heitin muun muas kolomet käytetyt ( mutta pestyt!?!) aluushousut heti kättelys roskihin, on käytettyä kynttilää, vanhoja paskaasia leluja ja siis vaikka mitä rompetta minkä minä ainaki nakkaasin suoraa roskihin enkä ajattelisikkaa myyväni etehen päin. Oli sielä toki paljo hyvääki ja löytöjä, mutta huonot luonnollisesti pisti ensimmääsenä silimähän.

Hinnoottelukulttuuriki on aiva erilaanen. Täälä esimerkiksi hinnootellahan harvoon tuotteeta vaan sun pitää kysyä myyjältä että mitä maksaa, ja joskus on tinkimisen varaaki. Toisekseen, suurin osa meiränki myymistä tuottehista oli 50sentistä kahtehen dollarihin. Voisikko kuvitella ostavas lapselles suhteellisen hyväkuntooset farkut kirpparilta Suomes 75sentillä?? No sitähän minäki!!