Viimeeset päivät.

Ku mä kirjootan tätä, istun jo lentokonees matkalla Suomehen ja ku  tämä tuloo julkaasuhun niin oon jo koti-Suomes, todennäköösesti kotisoffalla makoolemas. Nykin reissun jälkeen meillä oli tosiaan enää 5 päivää jäljellä nauttia Floridasta. Se jos mikä riipaasi sydämestä.. Miten kolme kuukautta voi mennä niin nopiaa ohi??! Ei täs konees könöttäes meinaa vieläkää tajuta, että hei, nyt sitä ollaan matkalla tosiaan Suomeen.

Mutta tosiaan, ku tulimma Nykistä kotia niin tottahan sitä piti alata miettimähän mitä kaikkia on vielä tehtävänä, mitä pitää hankkia ennen lähtöä ja alkas sitä mielessään orientoituaki siihen lähtöön, pakostaki se pyörii mieles. 

3kuukauden aikana ollaan tehty ihan valtavasti kaikkea kivaa ja tietysti muodostettu uusia ihmissuhteita! Oon erittään iloonen ja onnellinen kaikesta mitä mulle tapahtu reissun aikana, samaan aikaan oon kuitenki hyvin surullinen siitä että kaikki hyvä loppuu aikanaan..3kuukaudessa pienestä takahuoneesta päiväkodin yhteydessä ehti muodostua koti, sinä aikana ehti tutustua monenlaisiin ihmisiin ja sinä aikana alkoi tottua elämään Floridassa. Sinä aikana myös päiväkodin lapsista ja henkilökunnasta tuli erityisen tärkeitä henkilöitä mulle.

Toiseksi viimeisänä kokonaisena päivänä, lauantaina, menimmä veneelemähä merelle. Vuokrasimma sellaasen suhteellisen soppelin venehen ja sinne perähän sellaasen tuubin mitä saa veneen peräs vedellä. Ei muuta ku porukka veneehin ja nautiskelemaan. Sää ei ollu paras mahdollinen mutta hyvä silti! Ja meillä oli tosi hauskaa!! Kaikki kokeeli vuoronperähän tuubiajelua, sitte kävimmä silmäälemäs yhren saaren ja nähtiin me jopa iso kilppari meressä sekä pari delfiiniä. Venereissu oli tosi mukava tapa sanoa heipat Floridalle.

Viimeenen päivä Floridassa oli kyllä yks hienoimmista. Nick vei mut kattomaan auringonnousua merenrannalle aikasin aamulla. Se oli jotan sanoinkuvailemattoman kaunista. Istua siinä rantatuolilla viileessä aamuilmassa, maistella vähä appelsiinimehua, kuunnella ku laineet liplattaa ja aurinko heräilee pikkuhiljaa.  Viimesenä päivänä oli myös lasten lauluesitys kirkossa. Ja tottahan me Olgan kans sinne mentihin vahtaamahan. Lapset lauloo todella kauniisti.

Sain myös toisen yllätyksen viimeisenä päivänä. Pääsin kattomaan yhden paikallisen kaverin työpaikalle kaikkia hienoja autoja ja muuta sälää. Sielä oli pari hävittäjäkoneen runkoa, yks  saaterin nopia vene ja muuta vastaavaa keräilytavaraa. Pääsinpä siinä istumahan sitte vielä suhteellisen kalliisehen ja mahtavasti rakennettuhun autohon!

Sitte viimeesen päivän ohjelmaan kuulu tietty viimehetken shoppailut. Me tarttettihin Olgan kans uudet matkalaukut ja kävimmäki sitte yhdeltä markkinapaikalta kattomas, ja mukahan tarttuu kaks keskikokoosta matkalaukkua hintaan 15dollaria kappale. Sitte tietysti muuta satunnasta shoppaalua. Shoppaalun jäläkehen alkas sitte se hermoja raastava osuus, pakkaaminen.  On tullu kuitenki osteltua reissun aikana yhtä sun toista, niin vähä pakkas jännittää että mitenkäs ne ny sitte viedähän kotia. Hyvin kuitenki mahtuu, tilaaki jäi ihan vähä! 

Sitte oli joululahjaosuuden vuoro. Me likat oltiin lahjottu Nick jo edellisenä iltana joten nyt vaan se jakoi meille paketit. Loistavia lahjoja! Itse sain Domon, sellasen söpön monterin jota oon ihaillu koko matkan. Sain myös kaksi todella kaunista valokuvakehystä, joihin tulen pistämään kuvia matkalta! Jokainen sai hyvin omannäköisensä lahjan.

Kun kaikki oli lahjottu, lähdimme vielä viimeisen kerran hengailemaan City Placeen ja nauttimaan hyvästä ruuasta Cheesecaje Factoryyn. Meillä oli oikeen mukavaa! Itkua piti kuitenki pidätellä koko päivä. Vaikka kotia lähtemistä ei silleen tajua, niin silti oli paha mieli ku toisaalta ei haluaasi lähtiä ja toisaalta olis kiva käydä kotona. Ja tärkeitä ihmisiä jää Jenkkeihin. Tosin oon päättäny että mä tuun vielä takasin Floridaan, mutta hyvästien sanominen on vaan aina niin rankkaa.

Siispä ei muuta kun töitä töitä ja töitä ja rahaa säästämään, että pääsöö mahdollisimman pian uudestaan! Kiitos kaikille kekkä jaksootta lukia mun kirjootteluja Floridan vaihdosta! On ollu ilo kirjoottaa kokemuksista ja saada myös palautetta. Blogikirjoottelut loppuu tältä osin, mutta jatkuvat kyllä sitten KUN meen taas uudestaan käymään Floridassa.

Tarttukaa tilaisuuksiin ja eläkää elämä täysillä, jokainen hetki on arvokas, ei käytetä sitä jahkaalemisehen. Uskaltakaa heittäytyä ja antautua virran vietäväksi, mä voin kertoa, että se kannattaa!! Koskaa ei tiedä mitä maailma tuo tullessaan ja mihin päin se meitä vie! Minä alan säästämään rahaa ja odottelemaan vierasta Jenkeistä. ;)